Joskus lähemmäs kymmenen vuotta sitten, kun koin olevani fiksu ja filmaattinen (enää en mahda olla kumpaakaan..) koin, että minulla olisi niinkin paljon sanottavaa, että kyllä nyt olisi blogille tarvetta. Loin kun loinkin sitten blogin, pitkän ähinän ja ähellyksen jälkeen. Ja ainoat jälkipolville tallentamani sanat olivat lyhykäisyydessään "testing testing.."
Jokin ulkopuolinen taho meinaan olisi sitä mieltä, ettei niin nuorella tytönhupakolla vielä mitään sanottavaa voi olla, ja tekniikka kaikessa komeudessaan laittoi kapuloita rattaisiin niissä määrin, etten koskaan enää päässyt kirjautumaan blogiini.
Tästä jotenkin traumatisoituneena, päätin etten koskaan enää pierasekkaan moisiin nettipäiväkirjoihin. Niinpä tyydyin ruokkimaan valtavaa kirjoitusnälkääni julkaisemalla kolme omakustanne-runokirjaa ja huutelamalla kokemuksen vinkuvalla rintaäänellä omiani keskustelufoorumeissa. Tai lähinnä yhdessä. Ja oikeastaan vasta raskauduttuani. Eikä siinä vaiheessa kokemuksesta voinut vielä edes puhuakkaan. Mutta silti.
Ja nyt, uusi yritys blogin suhteen. Puolentoista tuntia tappelin sitten jälleen, koska syystä tai yksinkertaisimmankin blogin avaaminen vaatii näemmä jo tietoteknistä sanakirjaa. Siis mikä ihmeen "gadget"?? Ja josko haluankin kirjoitella nimettömänä? Vaikka varmasti tutut miut täältä tunnistavat, niin silti haluaisin jonkinmoisen anonyymiyden säilöä.
Olkoon siis niin, että kutsukaa minua Blancoksi, ja pliiis ilmoittakaa josko oma nimeni täällä vain kumminkin näkyy. Yritän sitten taistella tietäni siitä eroon.
Halleluja! Blogi vol. 2. Olkoon se paljon antoisampi ja toimivampi kuin edeltäjänsä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti