perjantai 20. syyskuuta 2013

Loppuraskauden TOP4

Kauniita muistoja raskausajalta..

Vain mies voi sanoa, että nainen on hehkeimmillään raskaana ollessa.
 Itse olen tullut siihen tulokseen, että raskauden loppupuolta kohden nainen muuttuu vähitellen miehen kaltaiseksi, ja näin ollen sitten löytää miesten silmistä sen pienen palan narsismia.
Raskauden hehku ja hellät vatsan taputtelut muuttuvat viimesinä viikkoina örinäksi ja mammuttimaisiksi sotahuudoiksi.  Todella kaunista ja hehkeää...
Mielestäni loppuraskauden unohdetut ja puheista poistetut ovat juuri niitä piirteitä, jotka painajaismaisina palavat mieleen.

 1. Turvotus.

 Ennen niin hehkeät ja kapoiset sormet joita koristi vihki-, ja kihlasormus,  muutama nostalginen luokkasormuskin, on kaikki enää muistoa vain. Kultaiset renkaat lensi fairyn avulla kaapin reunalle odottamaan vereslihalle revittyjen pulleitten makkaroittojen solakoitumista.
 Luokkasormusten osalta ei käynyt niinkään nätisti.  Fairy ja kylmähoito ei auttaneet, joten ensiapu-reissu tuli päivystykseen sormen alkaessa näyttää ei-niin-terveen-väriseltä-ja-muotoiselta. Lääkärihuoneessa raikui naurut ja lopulta tohtori löysi autonsa takakontista sopivat välineet kaivaa hopeat esiin turvotuksesta muurautuneista nakeista. Rinkulat lähtivät kolmessa osassa...

 2. Karvotus.

 Eikö se sitten riitä, että naisena joutuu sheivaamaan karvat aina nilkasta bikinirajoille saakka kahdesti viikossa, että pitääkö sitä hemmetin karvaa tulla hormooneitten mukana muuallekkin??
 Alaselässä on jo letityskunnossa oleva ryijy, rintojen väli ja ja pulisongit rehottaa.  Onneksi valkoista untuvaa vain, mutta leukaan ja navan ympärille on kauniit jouhevat mustat yksittäiset ilmestyneet.   Voi elämä, miten herttaista on silkosilla säärillä kulkea helleshortseissa tuulen lepatellessa selkäkarvoja ja poskipartaa..
 Missäs ne olikaan ne vahaliuskat?

 3. Persus

 Ja kaikki siihen liittyvät.  Paska ei kulje edes työntämällä, ja ennen niin solakat peräposket muuttuvat raskausarpien perunapelloksi jotka puutuvat istumisesta mutta väsyvät liikkumisesta. ÄITI!
Kaiken lisäksi koen naiseuden painajaisena hetkeä, jolloin herää omaan pieruunsa.
 Ja näin siis jo kiusallisen usein.

 4. Yleisvaikutelma.

 Ähkivä karvainen mammutti, joka lyllertää sohvalle voipuneena ja yltäpäältä hikisenä.   Mahan muoto on vähintäänkin koominen, ja roikkuva vähitellen.  Peräpää laulaa kaikkea muuta kuin kaivattua kakkaa ja kalsarit kiristää.

 Siitähän vaan puuttuisi vielä keskiolutpullo pulleista sormista ja toinen käsi haaroista niin oltaisiin jo tismalleen perussuomalais-miehen kaltaisia!   Kaukkarin asustellessa tyylikkään kummun päällä, emme voi kuin ihmetellä, että asuuko miehissä pieni homo, vai onko se puhdasta narsismia se, että naisen muuttuminen vähitellen kotipossuksi on jotenkin hehkeää.

                                           Onkos se mikään ihme, jos raskaana olevan nai-
                                           sen maailmankuva  on rajallinen?

2 kommenttia:

  1. haha, tää on loistava! :D Muutenkin kirjotat niin hauskasti! :)

    VastaaPoista
  2. Iso kiitos ja kumarrus, näin voi epämiellyttävätkin olotilat muuttaa positiivisiksi hetkiksi;)

    VastaaPoista