Firman pikkujoulut takana, vähän vahvempi arki edessä:)
Pitää tosiaan paikkansa, etten yksin ole viihteellä ollut kuuteen vuoteen, ja niinkin pitkän tauon jälkeen tuli huomattua miten pirun simppeliä se on. Kun ei ole vahtimisvelvollinen kenestäkään, ei seuranpitovelvollinen kuin itselleen. Kun aikataulutus on omassa hallussa (ja kuskin tietysti). Eikä tosissaan tarvitse kiinnittää huomiota kuin omaan viihtyvyyteen ja hauskanpitoon.
Ihana ilta hyvässä seurassa, ok sapuskan ja ilmaisten viinasten ääressä. Mahtava coveripändi, hienot koristelut, eikä kukaan lyönyt keneltäkään hampaita kurkkuun taikka silmää mustaksi:)
Olin kahden edellisen yön saanut kokonaissaldoksi huikeat kuusi tuntia unta, mutta siltikin juhlia jaksoi viimeisten joukkoon ilman ongelmia, JA ilman siideriövereitä ja rapulaa:D Hitto, kymmenen alkoholivapaata kuukautta ei sitten kuitenkaan pilannu minnuu ihan täysin, vaikka edellisviikonlopun rapula kolmesta ja puolesta siideristä vähän säikäyttikin. Oma konrolli onkin siis sisäänrakennettua taitoa, mikä ei huku pitkänkään tauon jäljiltä. Kuten pyörällä ajo (vaikka myönnettäköön, etten mie pyöräillä välttämättä ennää edes osaakkaan..).
Ainut mikä harmitti, oli se, miten huolto loisti poissaolollaan. Kenttäväestä ei ollut paikan päälle eksynyt kuin muutama.
Kuulin silti ilokseni miten minnuu kaivataan. Miten asiakkaat kaipaavat, ja miten työväki kaipaa. Kyllä lämmitti mieltä, vaikka ikäväähän se on, jos "kaikki on mennyt päin persettä sun lähdön jälkeen".
Ilta rikastutti minnuu mieltälämmittävien sanojen lisäksi myös erikoisten humalaisten ihmisten logiikan pirskahduksilla, sekä miesten kyseenalaisilla kehuilla.
"Sulla on varmaan helppo käyttää nuuskaa kun sulla on tommoset hamsteriposket."
Kyseinen kommentti pesi melkein mennessään erään kollegan huomion mun roikkuvista luomistani. Melkein. Muttei ihan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti