Synnytyksestä laskujeni mukaan 12 päivää (voi olla enemmän tai vähemmänkin, mutta valvoneet aivot eivät ole paras elin laskemaan yksinkertaisiakaan matemaattisia yhtälöitä...)
8 Kiloa pudotettua elopainoa, 9cm hukattua mahanympärystä, 8cm lantiolta, valvottuja öitä..öh.. Useampi. Imetys-yrityksiä 10 päivän ajan, yksi kuumeinen nelivuotias ja neljäs päivä jolloin sekä äiti että vauva ovat räkätaudista vuodepotilaina.
Niin, ja kolme läheltä-piti-tilannetta jolloin meinasin jälleen tukehtua joko sylkeeni, tai kuten viimeisimmällä kerralla, vesimelooniin.
Räkää, puklua, kakkaa ja hapanta maitoa löytyy joka paikasta. Kodin täyttää possuääninen pikkuinen röhinäliisa, vuorokauden ajoista ei ota tolkkua, päivistä ei pysy perässä.
Näin kirjoittaa onnellinen, mutta väsynyt ja räkäinen äiti.
Huomasin juuri, että olen viiden vuoden ajan kantanut henkilökohtaisena avainnippuna neljän avaimen pakettia, joista kolme ei käykkään mihinkään, eikä se neljäskään ole edes oman kotioven avain. Herä kysymys, että mitä hittoa mie oon sitten kaikki nämä vuodet niitä kanniskellut, ja milloin niitä viimeksi olen käyttänyt? Ja MIHIN?? Onko tosissaan mahdollista, että sen jälkeen kun meillä vaihdettiin lukot viisi ja puoli vuotta takaperin, en tosissaan ole taskusta kaivamillani avaimilla kertaakaan omaa oveani avannut? Tämä oli ihan hauska huomio. Varsinkin hetkeä ennen koko ulko-oven uusimista.
Paljonko kello on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti