Törmäsin eilen 122-sivuiseen pro cradu-tutkielmaan, joka käsitteli sarjaamme sanoin "tarina dokumentaarisen genrehybridin juonirakenteesta, anatomiasta ja todellisuus-suhteesta".
Löysin tämän netistä googlattuani aikani kuluksi esikon nimeä. Ensimmäinen reaktio oli syvä hämmennys. Luulin kaiken sarjaamme koskevan nettilöydöksen jääneen keskustelupalstoille kritisoinniksi, joiden lukeminen aiheutti lähinnä huvittuneita ysköksiä ja päänsärkyä, joten olin vähintäänkin yllättynyt, että joku oli käsitellyt aihetta cradussaan. Tieten ja taiten sekä suunnattoman tarkalla pohdiskelulla. Kaiken sen vuosien takaisen myllytyksen jälkeen olin ehkäpä vielä hämmentyneempi siitä, että kirjoitussävy oli kunnioittava alusta loppuun saakka.
Koska tiedotusoppi sisältää hurjan paljon nimikkeitä ja viittauksia henkilöihin sekä oman alansa historiaan joista miulla ei ole harmainta hajuakaan, jouduin hyppimään kokonaisia lukuja ja kappaleita yli huomatessani sen syventävän minnuu yhtä lailla kuin latinan lukeminen. Opin silti toistasataa uutta sivistyssanaa, joiden sisältö ei miulle auennut, sekä sen, että tieteellisesti tarkasteltuna jopa pätkä meidän elämää sai taiteltua eri kaavioihin ja taulukoihin.
Alasuutarin päämäärärationaalinen kehikko ei ollut miulle ennestään tuttu, etenkään jännitteden tutkimisessa. Eikä sen enempää draaman kaari Gustav Freytagin juonellista rakennetta mukaillessa. Tunsin itseni tyhmäksi lukiessani tutkielmaa jota käytiin enemmän tai vähemmän perheemme ympärillä tajutessani jonkun täysin ulkopuolisen olevan sarjasta enemmän perillä kuin me. Eritoten, kun kirjoittaja itse oli tehnyt läjäpäin havaintoja jotka olivat jääneet miultakin huomioimatta. Kaiken kaikkiaan gradu sai miut kuitenkin näkemään koko sarjan aivan uudessa valossa. Samoin tuotantotiimin, jota kohtaan kunnioitus ja usko oli alusta saakka, mutta tällä kertaa ymmärsin leikkaajan tarkoitusperät myöskin. Ehkä tarkoitus ei ollutkaan yksinomaan saada aikaan draamaa vaan tuoda sitä kautta esille jotain syvempiä merkityksiä sukupolvien välisistä kommunikaatio-ongelmista.
Tästä sitten innostuessani otin riskin ja googgeloin sarjan, mutta seuraavaksi eteen tulikin jälleen keskustelupalstojen ryöpytykset, joissa olimme eläviä esimerkkejä siitä, miten koko Suomen juntteus voidaan tiivistää yhteen perheeseen. Seuraavassa joku myönsi kerran tavanneensa meidät ja pettyneensä kun leikattuihin otoksiin verrattuna olimmekin tylsiä emmekä tehneet mitään. Kuten tapelleet.
Tulin siihen tulokseen, että sai netti jatkossakin pysyä suljettuna mitä tuli keskustelupalstoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti