Jokainen on jossain vaiheessa törmännyt netin ihmeellisessä maailmassa lääkärien tekemiin mokiin. Aina ei välttämättä tarvitse mennä edes merta eemmäs kalaan, kun tohtorien lapsukset osuvat satunnaisesti myös omalle kulkureitille.
Tässä muutama omalle kohdalleni sattunut outous kunnallisten ja yksityisten desinfioiduilta käytäviltä;
1) Suomea ymmärtämättömät
En väheksy ulkomaalaista osaamista. Koulutus on todennäköisesti aivan yhtä hyvää kuin Suomessakin saatu, mutta hei.. Toimiakseen lääkärinä, olisi kuitenkin hyvä osata kommunikoida muutenkin kuin kehon kielellä.
Eräällä kerralla olin raahautunut lekuriin kivuliaiden mahakipujen vuoksi. Mahaan koski jokaisella verbillä mitä nyt keksiä vain saattoi, ja tohtori kuunteli nyökytellen koko pitkän valitusvirren ajan. Lopulta tuo risti ymmärtäväisenä kätensä ja kysyi; "Mikä on maha?"
Hämmennystä herätti myös eräs tohtori, joka sanakirjan avulla selitti minulta vain räjähtäneen valtava munasolu mahassa.
Siis WHAT??
2) Puutteellisilla tiedoilla tohtoroivat
Joskus sain käsiini tohtorien salaiset kansiot minusta potilaana. Sillä samaisella sekunnilla ymmärsin monta vaivautunutta hetkeä, jolloin kuvittelin vain itse tipahtaneeni kärryiltä. Tohtorien faktat olivat huteralla kädellä arvattuja, ja tohtorointia suoritettiin heppoisin perustein. Tietojen mukaan olin ammatiltani putkimies (missä miun putkarinpalkkani on??) ja sairastin varmasti syömishäiriötä, koska en suostunut vastaanotolla riisumaan talvitakkia poies. Olin myös saanut keuhkokuumeen, koska olin kielloista huolimatta lähtenyt Alpeille laskettelemaan. Siis kuka minnuu on kieltänyt, ja koska mie olen Alpeilla ollut? Keuhkokuume sentäs osui oikeaan. Sen sain juostessani talvipakkasilla puolipukeissa pihalla.
3) Kun empaattisuus ylittää ymmärryksen
"Minä tiedän miltä sinusta tuntuu" erehtyi sanomaan kolmekymppinen mieslääkäri miun huutaessani synnytystuskissani synnärillä. Oli ihan pakko lopettaa huuto vain kysyäkseni, että monestikko herran kohdunkaula on avautunut ja vaginasta puskenut uutta elämää?
Ei sen puoleen, lähipiirissä on myös kätilö vastannut äidin huutoon omalla huudolla; "Luuletko että se tulee ulos yhtä miellyttävästä kuin se on sisään laitettu??"
Joten juuh, jos pitää diktatorisoinnista ja empaattisuudesta valita, niin sitten ehkä ennemmin sen empaattisuus. Ennemmin kuuntelen jatkossakin terveyskeskus-lääkärin kehua "harvinaisen kauniista navastani", ihan vain lohduttaakseni kivuista ja säryistä kolottavaa pallomahaa ja tunnen oloni typeräksi, kun näillä vuosilukemilla tohtori laskee käden olkapäälle ja selittää endokivut "kun tytöillä vain tietyn iän jälkeen tulee niitä...kuukautisia."
4) Ylitulkinnat ja tieteelliset kokeet
Tähän kategoriaan voikin sijoittaa aiemmin tällä viikolla sattunut tapaus, jossa selostaessani kipujani, tohtori nyökyttää kuin vajaaälyiselle, ja kysyy, onko miulla useinkin sellainen tunne, että olen irrallaan kehostani? Tai että minulta puuttuu useampi raaja?
Näillä lääkäreillä on diagnoosi valmiina jo ennen potilaan astumista huoneeseen. Heidän tehtävänään on vain saada tulkittua tarpeeksi diagnoosiin soveltuvia oireita. Aivan kuin refluxitauti ja bulimia. Kaksi aivan eri asiaa, mutta hoikasta varresta omat johtopäätöksensä tehnyt tohtori halusi silti ymmärtää refluxitaudin pahoinvointioireet väärin.
Diagnosointiin johtavat tieteelliset kokeet ovat myös osa joidenkin yli-innokasta tulkintaa. Kerran menin niin hämilleen minulle osoitetusta kuvasta jalattomasta koirasta, että vitsinä tokaisin meillä olevan kotonakin juuri tuollaisia. Lohkaisuni on seurannut siitä saakka koko elämäni, ja tasasin väliajoin tohtorit ojentavat eteeni erilaisia palikoita, joista pitäisi muodostaa neliö, tai punainen kolmio. Ja ne mustelaikkutestit.. huoh.. Onko se nyt niin väärin josko ne miusta vaan näyttävät melkein kaikki rivoilta??
Miun mahaani on kuunneltu tyhjän wc-paperirullan läpi ja kerran miut yritettiin hypnotisoida. Huonoin tuloksin. Yhdessä elämänivaiheessa pääsin sydänkäyriin joka käynnillä. Valitin sitten tulehtunutta varvasta tai päänsärkyä, kovia menkkakipuja tai poistettavaa luomea. Miusta on valehtelematta otettu sydänkäyriä varmaan kymmenen kilometriä, mutta onhan se ihan hyvä juttu. Että valittavasta potilaasta otetaan ensin selvää, onko tämä ylipäätänsä hengissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti